Medioita on ihmisten saatavilla useita, joista ihmiset pystyvät hakemaan tietoa ja saamaan uutisia. Mikään media ei kuitenkaan ole ikään kuin kuollut pois uuden tieltä. Aikoinaan ajateltiin, että TV korvaa elokuvan tai Internet korvaisi sanomalehden. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kulttuuritutkija Raymond Williamsin käsite kulttuurisesta muodosta, perustuu siihen ajatukseen medioista puhuttaessa, että kaikki mediat ovat syntyneet tietynlaisia viestinnällisiä tapoja vastatakseen. Täten vanha media pystytään korvaamaan uudella ainoastaan siinä tilanteessa, että uusi voi vastata viestinnällisiin tarpeisiin paremmin, jota varten vanha media oli olemassa ja tekee sen edullisemmin. Kuitenkin on eräitä median muotoja, jotka ovat katoamassa, kuten lennätin tai äänilevyt, mutta nämä ovat lähinnä välitystekniikka muutoksia, eivätkä sinänsä erillisiä medioita. (Nieminen & Pantti 2004, 184–185.) Joukkoviestintämarkkinoiden kokonaisarvo Suomessa oli 4,418 miljardia euroa vuonna 2008. Internetin arvo kasvoi 34 prosenttia vuodesta 2007 ja television arvo kasvoi 9 prosenttia. Sähköisen viestinnän osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä ja graafisten viestimien osuus supistui 2 prosenttiyksiköllä. Silti edelleen graafisten joukkoviestimien osuus markkinoista on merkittävin television ohella.

Ilmestyvien sanomalehtien määrä Suomessa on Internetin markkinoiden kasvusta huolimatta edelleen suuri. Väkilukuun suhteutettuna seitsemänpäiväisiä lehtiä ilmestyi Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuonna 2002 Ruotsissa ilmestyi 154 ja Tanskassa ainoastaan 34 tilattavaa sanomalehteä. (Tilastokeskus 2007a.) Samana vuonna Suomessa ilmestyi 205 tilattavaa sanomalehteä ja viime vuonna 2007 määrä oli pudonnut vain yhdellä eli tilattavia sanomalehtinimikkeitä oli 204 kappaletta. Tilattavia seitsemänpäiväisiä sanomalehtiä Suomessa ilmestyi 32 kappaletta vuonna 2007. Eniten Suomessa ilmestyy sanomalehtiä, jotka ilmestyvät yhden tai kaksi kertaa viikossa. Kerran viikossa ilmestyviä sanomalehtiä oli Suomessa 79 kappaletta ja kahdesti viikossa ilmestyviä sanomalehtiä oli 59 kappaletta vuonna 2007. (Tilastokeskus 2009b.) Internetin merkitys rahassa mitattuna ei vielä näy Suomen joukkoviestintämarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan Internet on suomalaisille merkittävä viestinnän, tiedon haun ja asioiden hoitamisen väline. Internetiä ilmoitti käyttävänsä tiedon hakuun tuotteista ja palveluista 86 prosenttia suomalaisista. Verkkolehtien lukemiseen Internetiä käyttää 77 prosenttia suomalaisista. Yleisimmät käyttötarkoitukset ovat sähköpostin käyttäminen (91 %) ja pankkiasioiden hoitaminen (87 %). (Tilastokeskus 2009c.)